Äiti laitto viestiä että pitäisi tännekin vielä ehtiä kirjottamaan, niin tässä tulee nyt muutama kuuluminen:
Viime viikolla pidin mun esitelmän Suomesta. Se kesti tunnin! Mut olin kyllä vaivaa nähnyt, varmaan enemmän kun mihinkään koulujuttuun ikinä. Mut yllättävän helposti se synty, kun kuitenkin tiesin kaiken jo etukäteen eikä tarvinnut mitään tietoja sen kummemmin ettiä. Tein myös korvapuusteja jotka tekivät kauppansa! Ja kymmpihän siitä tuli jeejee!
Toissaviikonloppuna olin yötä serkullani Anjalla, joka asuu lähellä Stuttgartia, noin tunnin matkan päästä meiltä. Iskän serkku Detlef tuli vaimonsa kanssa syömään, iskä ja Detlef näyttää niin samalta en voinu kun tuijottaa kun se astu ovesta sisään :D
käytiin Anjan ja sen miehen Romanin kanssa Stuttgartin huipuisto Wilhelmassa. Parhaita oli jotkut sellasen meduusan näköset, jotka vaan pyöri terraariossan niinku joku pesukone.
Sunnuntai-iltana tuli futiksen finaali ja oltiin Anjan kanssa Stuttgartin keskustassa sitä katsomassa. Oli ihan jäätävät partyt, juhlittiin kolmeen asti yöllä: saatiin Jonon ohi juotavaa kun hymyiltiin kauniisti ja oli niin hauskaa!
Olin tosiaan saanut Gastmamalta luvan jäädä Stuttgartin sillä ehdolla, että on maanantaiaamuna 7.40 koulussa. Noo kaks tuntii nukkuneena (ja vielä pommiin...) juoksin seuraavaan junaan ja olin kaheksalta koulussa aivan elämäni kunnossa!
Toissaviikolla oli muutenkin aika Special viikko: Saana lähti Suomeen ja mä jäin nyt muka yksin tänne Saksaan ja ei oo enää ketään kenen kanssa puhua sellasta ihme sekotusta slangista, tampereen murteesta ja schwäbischistä. Ja Mulla oli myös inssi! En oo varma oonko kirjotellu tänne autokoulusta, mutta siis pääsiäisen jälkeen pääsin teorian läpi ja kortti tulee postissa kun täytän elokuussa kaheksantoista. Mut kyllä oli jänskä keskiviikko! Se oli just sillon kun Saksa oli voittanu 7:1 edellisenä iltana. Mä odotin junaa asemalla niin hermostuneena, ja sit joku sekopää tuli jutteleen mulle joistan ihme saduista, joissa joku oli ampunu johonki ja tähdänny osunu 7:1 ja vaikka mitä ja mä sitten istuin siinä vesisateessa ja kuuntelin myö kaikki jalkapallotulokset viimesen sadan vuoden ajalta. Että on sitten hehkee kuva!
Nyt on vielä 6 koulupäivää jäljellä, ja kyllä siihen koko vuosi saksalaista koulua tarvittiin, että oon vihdoin löytäny siitä jotain hyviäkin puolia. Siis onhan toi nyt mulle aika turhaa mennä joka aamu puol kaheksaks kouluun tiirailemaan jotain piirtoheitinkalvoa joista ikivanhoista näytelmistä tai mistä lie kemian kaavoista joista Mulla ei oo harmainta aavistusta. Että kyllä ihan tyytyväisenä palaan takasin sinne suomalaisen koulun penkille heti kun oon viettänyt mun ruhtinaallisen yhden viikon kesäloman :D. Mutta nyt niihin saksalaisen koulun hyviin puoliin. Kun suomessahan oppivelvollisuus loppuu sitten kun on peruskoulu suoritettu, eli yleensä 15-vuotiaana. No mitä sitten jos ei keskivarvo ookkaan 9,5 eikä ees 8,5 vaan vaikka 6? Ja sitten ei pääse sisään mihinkään ja sitten onkin Asiat hyvin. Niin täällä Deutschlandiassa on sentään varmistettu, että jokainen alle 18-vuotias menee kouluun. Ja jos asuu yksin, niin kaupunki maksaa vuokran ettei tartte käydä samaan aikaan töissä kun menee kouluun. Siis Suomessahan on ihan älyttömän hyvät koulut ja tarvikkeet ja opetus joka sata kertaa laadukkaampaa kun Saksassa, mutta sitten kun koulu on ohi niin se on vaan että onnea elämään koska onkimallahan sitä onnea nimenomaan tulee niin paljon että kyllähän sillä elelee vaikka millasessa huvilassa.
Torstaina oltiin koulun kanssa oikeudessa. Juttu käsitteli jotain naista, joka olit tehny Tseikeissä ajokortin, joka oli uusittu Iso-britanniassa, ja kysymys kuului oliko se nyt sallittu ajokortti Saksassa. No huhhuh eihän siinä nyt mihinkään lopputulokseen päästy. No mut oli kuitenkin +31 astetta varjossa :D Kuvassa meiän luokkalainen Esra, otettu siis oikeuden pihassa.
Vielä on 13 päivää jäljellä ja sunnuntaina 3.8. kello 20.15. back in Finland! Sitä ennen aion vielä käyttää hyväkseni sen, etten joudu loman jälkeen jälkkään koska oon lintsannu lomalta edeltävällä viikolla. Sitten oon tehnyt ihan sairaan makeet valokuvakirjta mun vuodesta, voi mitä kaikkee tässä onkaan tapahtunu! Kölnistä jäi pysyvä jälki nilkkaan ja voi apua!
Mun Gastperhehän muuttaa ens lauantaina Pohjois-Saksaan, Chemnitziin. Kaikki paitsi Martin (19 veli), joka muutti kuukausi sitten omaan asuntoon tähän lähelle. Mä meen sen luo asumaan loppuajaks. Martinin paras kaveri kehitti jo säännöt sille ajalle: Kun Dani on kotona, Nelli ei ole kotona. Okei toi oli paljon hauskempaa saksaks mutta kun kaikilla ei ehkä ole kykyä sitä ymmärtää niin laitoin nyt suomeks.
Eilen oli vikat maanantaireenit. Maanantaisin oli aina lähiseudun parhaille pelaajille eri seuroista yhteiset reenit. Siis oli ne kyllä hyvät mutta joka kerta piti juosta piip testi ja mä niin vihasin sitä! No vikalla kerralla ei tarttenu juosta. Mutta me kasattiin sellanen jättimäinen voimistelutramppa ja hypittiin sillä kaks tuntia, itehän en siis niissä reeneissä palloon ja mailaan kajonnut ollenkaan.
Muuten oon käyttäny aikaani aika hyvin lähettämällä äitille viestejä mitä on ruokana kun tuun takasin ja millaset synttäribailut on tiedossa ja semmosta.
Mut nyt täytynee mennä nukkumaan huomenna pitää pitää se Suomi esitelmä vielä uudestaan jollekin toiselle luokalle (oon taas leiponusitä varten koko päivän pullaa, että vannon vaan kun tuun Suomeen ni on tiedossa vaan pakaste karjalanpiirakoita ja pakastepulla. Piste.) ja pitäis jotenkin sitä varten olla Topfit (...). Also dann Gute Nacht :)
